Hevossairaala(ko?)

 Minulla on ollut hevosia reilun 3 vuotta ja ennen viime kevättä vuodet on menneet ilman eläinlääkäriä. Nyt sitten onkin hieman toisenlaista ollut. Ei mitään maata mullistavaa, mutta eläinlääkärin tarvista ja lääkehoitoja on tarvittu.

 Reima sairastui sieni-infektioon. Olen pitkin kesää seurannut hänellä esiintyvää karvanlähtöä ja kutinaa ja mennyt halpaan ajatellen, että pikku pörriäiset sen aiheuttaa. Ruunalla on aina kesäisin paljon puremia tietyissä paikoissa ja on aina ollut erittäin herkkä niille. Jotenkin sitä nytkin ajatteli, että se on Reimalle normaalia. No, kutina vain lisääntyi ja ruuna oli aika levoton. Lisäksi jalkaan tuli "verinen" alue, joka levisi päivittäin. Siinä vaiheessa päätimme Katin kanssa, ettei tilanne voi olla normaali. Ell kävi ottamassa sieniviljelyt ja laittoi kortisonia. Tulokset varmistui paljon ennen sovittua aikaa, joten oikein selvä sieni-infektio kyseessä. Nyt sitten läträtään lääkettä iholle 3 päivän välein ja rasvataan pahimpia kohtia kortisonilla. Hevoset ovat olleet nyt pihatossa, koska pitkä laidunruoho ja ötökät ärsyttää Reimaa liiaksi. Parannellaan ensin infektio ja laidunnettaan sitten.

 Lisäksi Reima sai limakohtauksen 3-vuoden tauon jälkeen. Ruunalla on pölyallergia ja nyt varmaan kuivaheinälle siirtyminen aiheutti "astmakohtauksen". Ei ole ollut yskää eikä mitään muita oireita, joten tilanne tuli vähän puun takaa. Onneksi Kati oli tallissa silloin, ruuna ei päässyt pitkälleen ja sai limaa pihalle isoja klönttejä. Aika hurja tuo tilanne on, tällä kertaa kesti 1,5h ja sen jälkeen ruuna oli aivan poikki. Anoppi toi Kärki Agrin "yskänlääkettä" ja sitä nyt syötetään 9pv:n kuuri. Olen myös antanut ruunalle höyryhengitystä, joka sekin auttaa liman poistumista.

 Meillä on hevosmäärä lisääntynyt yhdellä ponilla. Minttu tuli Katille treeniin etelästä. Minttu sai ilmeisesti potkun takapolven seutuun, josta seurannut ontumista, kylmäystä ja "koppihoitoa". Kertaakaan poni ei ole päässyt hyppämään, mutta jospas tilanne pian helpottaa ja pääsevät treenaamaan normaaliin tapaan. 

Radalle menossa, Kajaanin seurakoulukisat kesäkuun alussa

 Tässäpä ne viime päivien kuulumiset. Ei mitään vakavaa, mutta työllistävää kuitenkin. Onneks Reiman iho jo parempi, limat ovat pysyneet poissa ja Mintun jalkakin vaikuttaa jo paremmalta. Tuusa on ollut treenissä normaaliin tapaan, toivotaan että ruunimus pysyy kunnossa.


PS: Meillä on etsinnässä vetoauto, joten jos teillä lukijoilla on jotain kokemuksia hyvistä menopeleistä niin laittakaa infoa!!!

Päivitystaukoa ja syystä

Heips taas pitkästä aikaa!!

 Kevät oli raskas ja sisälsi stressiä ja huolta, mutta yhtäaikaa se sisälsi elämän suuria päätöksiä ja sitä kautta onnen hetkiä.

Ostettiin oma talo, jota nyt ollaan viikon päivät rempattu. Muuttamaan pitäisi päästä heinäkuun lopulla... Ihana oma koti <3

 Rasmus koiramme katosi karattuaan iltalenkiltä toukokuun puolenvälin paikkeilla... Epätietoa, tuskaa, surua, murhetta, epäilyjä, melkein hulluksi tulemista ajatustensa kanssa. Ja juhannusaattona hän löytyi naapurimökin rannasta hukkuneena. Maailman ihanin ja kiltein nalle, ikinä hän ei tehnyt kenellekään pahaa. Ikävä on suunnaton, onneksi saimme haudan missä muistella ja sytyttää kynttilä <3 <3

Lisäksi oma ukkini nukkui pois huhtikuun lopulla. 

 Ressiä oli hevosen terveydestä.... virustulehdus. Loppujen lopuksi kaikki hyvin ja ruuna on nyt hyvässä lihaksessa ja treenissä, parit koulukisatkin takana. Kati ystävämme oli meillä jo 3viikkoa ennen jussia töissä ja tällä viikolla taas palaa. Tuusan kisatreenit siis saavat jatkoa. On ilo ratsastaa hevosella, joka saa välillä tuntemaan itsensäkin jotain osaavaksi ratsastajaksi <3

 Tyttäreni 1vee on innostunut hevosista. Tänään ravaili jo äidin kanssa ja kokoajan äänteli "höö, höö" ja alkoi itkemään, kun lysti loppui. Ehkä olen onnistunut tartuttamaan edes pienen pisaran tätä hevoshulluuttani häneenkin <3

 Elämän isoja asioita, paljon rakkautta, mutta myös luopumisen tuskaa. Muistan sanoneeni jossain vaiheessa Rasmusta etsiessäni, että näistä elukoista kun kerran aika jättää, niin en hommaa yhtäkään elukkaa enää! Silloin tuntui, että on niin epäreilua menettää rakkaita lemmikkejä. Ja onhan se kamalaa, nyt sen tietää oman kokemuksen kautta. Mutta ne päivät, kun saat vastarakkautta heiltä - iloinen hännän heilutus, märkä kieli kasvoilla, naukaisu talliin tullessa, hörähdys, lämmin henkäys vasten kasvoja - nämä ja monet muut asiat pitävät minut kiinni elämässä, johon tulee aina kuulumaan karvaisia ystäviä! <3

En päivääkään vaihtaisi pois...

Oscar - Persoona. Onneksi sinä tulit takaisin, etkä mennyt vielä Rasmuksen mukaan...

Lyyti Airaksinen - kissoista pahaäänisin, silti sitä rääkäisyä odottaa aina, kun menee talliin...

Justiina alias möökö - nykyään alkaa jo oppia siihen, että saatat olla viikonkin omilla teilläsi...

Tuusaponi <3

RatsuReima <3

 Molemmat ihanuudet - kumpaakaan en vaihtaisi pois. Kuvistakin näkee miten hevosilla sydän paikallaan - mitä pienempi selässä, sitä kiltimpi pitää olla.

Rasmusenkeli - Ensimmäinen oma koirani - pysyit aina rinnallani vaikka elämässä meni huonosti. Toivottavasti seuraat kulkuani pilven hattaralla <3

Väliaikatietoja

Luvassa tylsääkin tylsempi, kuvaton päivitys

Niinhän siinä kävi, että lääkekuurille Tuusake joutui. Jalka turvotteli enkä saanut sitä kotikonstein laskemaan. Haava itsessään oli siisti ja siitä en ollut huolissaan, mutta turvotus vuohisnivelessä (ei siis haavan kohdalla) pisti miettimään tilannetta. Lisäksi löysin ihme "finnin" vuohiskuopasta, siitä tuli ensin mätää hieman ja seuraavana päivänä puristamalla kunnon talia! Sen jälkeen "finnistä" ei ole tullut mitään. Ruuna ei ole ontunut jalkaa kertaakaan ja liikunta on selvästi vähentänyt turvotusta. Hyvä ystäväni Tarja kehoitti kuitenkin soittamaan Oulun hevosklinikalle varmuuden vuoksi ja kysymään mielipidettä tilanteeseen. Siellä heti ottivat asian vakavasti ja pyysivät päiv. eläinlääkärin katsomaan jalkaa niveltulehduksen poissulkemiseksi. Ei siinä ollu mitään siihen tulehdukseen viittaavaa, mutta impparin mahdollisuus oli. Itsellä ei mitään kokemusta imppareista, joten oli hieman vaikea arvioida tilannetta...

Heppa sai lääkekuurin päälle ja nyt jalka ei turvota enää yhtään ja ollaan pääsemässä normaaliin treeniin mukaan. Suurin ongelma meillä on ollut oman huoleni lisäksi Tuusan pölöpölö energia! Pojat on tarhanneet eri tarhoissa, siitä ollut vähän harmissaan molemmat, ja lisäksi kävely-pienet ravit - lenkki ei selvästikään riitä kovakuntoiselle ruunimukselle :D Tänä aamuna Tuusa oli isältään karannut tarhaan viemisen aikaan 2 kertaa ja sitten oli vasta taipunut yhteistyöhön, kun pääsi Reiman kanssa samaan tarhaan. Joten siellä nyt sitten päivän ollut.... =) En aluks uskaltanu heppoja tarhata samaan, kun Reima on pomo ja hänellä tapana vähän juoksuttaa Tuusaa varsinkin jos heinät ovat myöhässä.

Nyt sormet ja varpaat ristiin, että jalka paranee niinkuin tähänkin asti!! Kati tulee tänne kesäkuun alussa ja Tuusa siirtyy sitten pääasiassa hänen treeniin. Tavoitteena olisi useammat koulukisat seura-aluetasolla kesän aikana. Valkoinen satulahuopakin on hommattu, sekä pintelit :P

Haavan parantelua

 Tuusa oli vetänyt etujalkansa auki tarhassa toissapäivänä. Nyt tänään selvisi, että syyllinen oli naula! Hevosilla on talvitarhassaan heinälaatikot, josta toisesta oli talven aikana lähtenyt yksi lauta irti jättäen ihan tosi ärsyttävästi törättävän naulan ruokintapaikalle. En ollut huomannut / tajunnut naulaa, jotenka Tuusa oli siihen sitten särkenyt jalkansa :( Ei onneksi ompeleita tarvittu, mutta kyllä tässä kevyemmällä liikunnalla (= lyhyitä kävelylenkkejä) ja haavan tehohoidolla ollaan. ÄRSYTTÄÄ! Jalka turvottelee, mutta onneks ruunimus ei ole kipeä eikä onnu jalkaa. Kylmäystä ja puhtaanapitoa nyt oikein tolokusti niin jospas se siitä parantuu. Haava itsessään on kuiva, eikä eritä mitään... jospas ei impparia kehitä... Reimalla oli kerran pyllyssä kiva vekki, jolta ajoilta meille jäi terramycin voidetta, joten sitä olen nyt laittanut jalkaan.

Eka kerta, että Tuusalla on jotain (onneks pientä) ja minä olen huolesta soikeana! Oikein pelottaa miten sitä sitten selviää ja pysyy järissään, jos jotain oikeasti vakavaa tulee... 

Kuvakatsaus

Soilen valmennus 14.4 Ukkohallassa

Kovasti yritetään....

Ennen kuin nti opettaja näyttää mallia :)
Huom! Hevosen pyöreydessä pienesti eroa edelliseen kuvaan...

Muutama pätkä laukkaa saatiin vaikka pohja oli mikä oli...

Niskakin alkaa jo kivasti pyöristyä, kun kuski osaa pyytää

Monen kuukauden pehmittelyn jälkeen annoin luvan klipata ..kesän kisoja silmällä pitäen :)

Ukkiksen keikalla 14.4

 14.4 vuorossa jälleen ohjatut treenit, aiheena väistöt ja istunnalla siirtymiset. Kenttä oli aika huonossa kunnossa, joten pääasiassa käynti-ravi työskentelyä. Minulle uutena asiana tuli kevyestä ravista käyntiin siirtyminen, ilman että välillä pompitaan harjoitusravissa. Eli tehtiin siirtymisiä vain kevennystä hidastamalla ja tarv. pienellä ohjasotteella. Eihän niistä mitään hienoja suorituksia tullut, mutta ompas nyt taas kotona mitä harjoitella :) Uutena asiana myös se, että siirtymisissä ei saa nojata taaksepäin niinkuin olen aina tehnyt. Ihan yksinkertaisia juttuja, paitsi mulle =D

 Valmennuskerran kruunasi serkkujeni yllätysvisiitti Pohjoiseen! Kyseessä siis nämä serkut, joiden luona Tuusaus oli koulutuksessa viime kesänä.
Oltiin aloitettu tunti ja nämä kaks yhtä äkkiä seistä pönöttivät kentän laidalla. Oltiin lentää persiilleen hevosen kans!! Pikkusen tuli paineita... :D Sikamaista nuin säikytellä viattomia ihmisiä ja eläimiä!

Seuraavasta valmennuksesta ei oo nyt tietoa, jossain välissä toukokuuta. Saa nähdä mennäänkö sitä ennen jonnekkin (=riittääkö rahat) vai maastoillaanko kotona kurakelien vuoksi...

Avotaivutuksia

 Soilen valmennus oli 1.4. Siitä kotiläksyksi tuli avotaivutukset käynnissä ja ravissa. Ongelmana on sisäkylki, erityisesti vasen, joka tuppaa "tipahtamaan" sisälle. Sen kanssa tulee olemaan varmasti aina ja iänkaikkisesti ongelmia. Onneks oli opettaja katsomassa ja saimme ongelman siltä kerralta pois loppujen lopuksi aika helposti. Sisäpohkeen läpi ratsatus pitää ottaa joka tunnilla napakasti alusta alkaen, tarv. väistättää hevosta uralle. Hyvää Soilen mielestä oli hevosen tasapaino, joka oli parantunut 2 viikossa huomattavasti. Suoralla uralla on vielä paljon tekemistä, eteenkin laukassa, mutta jospas se sieltä pikku hiljaa paranee.

 Olemme nyt harjoitelleet läksyjä, sekä aiemmin treenattuja väistöjä ympyrällä. Oikeaan kierrokseen avot on paaaaljon vaikeimpia! En ole tarkoituksellakaan ottanut nyt raippaa tai kannuksia kaveriksi. Pitänyt ensin vähän väistätellä uralle, että saa pohkeet läpi. Mutta ompahan toiminu hien ja vääntämisen jälkeen :) Myös ravissa. Laukka on kans parantunut paljon. Olenkin sitä tahkonnut koko talven. Välillä tulee jopa olo, että uskomatonta miten kivaa siellä on matkustella kyydissä :)) Olen myös ottanut muutamalla kerralla laukanvaihtoja, yhden raviaskeleen kautta hienosti!

Seuraava valmennus tulevana sunnuntaina, menemme herpes-virus puheista huolimatta. Täällä Kainuussa ei tiedossa tartuntoja ja valmennus on ulkona ja en aio päästää Tuusaa nuuhkimaan ketään/mitään niin eiköhän reissu hyvin mene.

Yritin liittää tähän yhtä videota, mutta siinä tapahtui virhe

Surua ja ikävää

Serkkuni Katjan ihana apsopoika Dixie on poissa. 

Häneltä leikattiin virtsakivet toistamiseen, jonka seurauksena kehittyi munuaisten vajaatoiminta ja myrkytystila.

Ei auttanut apu ihmisten, ei rakkaus, rukous läheisten.

 IKÄVÄ JÄI.

 

Sinä tulit suoraan sydämeen,
sinä toit lohdun murheeseen.
Sinä olit pieni,
mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.
Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.
On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.

Pääsiäinen....

....täynnä ihanaa touhua, paljon hevostelua ja eläimiä, hyvää seuraa sekä aurinkoa!

Meillä oli vieraita pari päivää ja ystäväni tytär 6-vuotta halusi päästä molempina päivinä tallille ja hevosen selkään. Pitkäperjantai menikin heti aamusta alkaen tallilla. Ensin teimme tallihommat, sitten harjattiin ja satuloitiin hevoset ja lähdimme kentälle. Tytär ratsasti erittäin reippaasti. Tehtiin pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä, voltteja ja vähän kääntymisiä. Toisena päivänä tytär pääsi jo ravaamaan enkä taluttanut ollenkaan :) Tosi reipas neiti oppimaan... toivottavasti omanikin joskus :)






Tallin pihalla paistoimme myös makkaraa ja ei se kyllä mikään voita kuumaa kaakaota, makkaraa ja voileipää nuotiolla nautittuna auringonpaistaessa! Seurakin oli mitä mahtavinta :)

NAM NAM ! ! !

 Itse ratsastin Reiman kentällä, oli aika jäykkää menoa aluks, mutta sitten ruuna alkoi pehmenemään vähän ja örräsi mukavasti... voi kun olisi aikaa liikutella molempia ruunia... ehkä sitten kesällä enemmän, kun/jos Tuusalle tulee Kati. Reima on pääsi viime viikolla myös kärryilemään. Tiet ovat vielä ok kunnossa, mutta sohjoa tulee kokoajan lisää kun aurinko porottaa...

Kukkulan kuninkaat makkaran kerjuussa :)

 Yhtenä päivänä kokeilin hiihtoratsastusta ja voi pojat kun oli mukavata!!!! Olen joskus villinä nuorena lasketellut ja jopa lautaillut, nyt tuli semmonen fiilis että vois vaikka lähtee rinteeseen, jos ei ei olis nii pirun kallista. Onneks on pari ruunaa joilla voi lajia harrastaa hieman eri muodossa niin pääsee fiilistelee :))

Eilen oli Soilen valkku, siitä teen ihan oman postauksen...

Hyvä treeni - parempi mieli

 Nyt on löytynyt meille aivan huipputason kouluvalmentaja! JIPPII! Lappalaisen Soile Kajaanista. Yhteistyö minun ja valmentajan välillä oli loistavaa ja hän puuttui kokonaisvaltaisesti juuri niihin asioihin mihin halusinkin; istuntaan, hevoseen, apujenkäyttöön... ryhmäkoko oli 2 ja toisella tunnilla vain minä, joten rahalle sai todellakin vastinetta.

 Ensimmäiset treenit keskittyivät minun istuntaan ja perusasioihin ratsastuksessa. Lisäyksiin ja kokoamisiin käynnissä ja ravissa, väistöjä pääty-ympyrällä käynnissä ja ravissa. Laukassa haettiin hevoselle tasapainoa ja hyvää selän käyttöä. Sain erittäin hyvää oppia istuntaan ja apujen käyttöön. Kotiläksyksi sain paljon asioita, mm. uuden tyylin keventää :)

 Treenit olivat kahtena päivänä, Tuusa vietti yhden yön Soilen tallilla. Ei taas auta kuin hämmästellä hevosen luonnetta. Täys kymppi! Uusi talli, uudet kaverit, maneesi - Tuusa oli kuin kotonaan. Valmentaja myös huomasi tämän heti maneesiin mentyämme; ruuna olisi mennyt Soilen syliin :) IhanaIhanaIhana mamin muru <3 Sitä aina unohtaa kotona yksin touhutessa miten toimiva hevonen minulla onkaan. Kerrankin kävi erittäin hyvä tuuri "summassa" tehdyissä kaupoissa :) Kiitos Taru!

 Nyt matka jatkuu muutaman viikon harjoitellessa ekan tunnin asioita ja
huhtikuussa on sitten 3 valmennus kertaa edessä. En malta odottaa!

Iskä oli kuvaamassa toisena päivänä meijän treenejä - Vilja nukkui vaunussa päikkäreitä. Paitsi kuvaaja hävisi maneesista juuri sillä hetkellä, kun hevonen alkoi pyöristyä ja liikkua todella kivasti ja kevyesti (tällöin kuulin, että potentiaalia aluetason kouluhevoseksi!! :O :O ) Alla kuitenkin jotain ei-niin-näyttäviä-otoksia.

Olipa hieman erilaista laukata maneesissa :)

 2.3 Leena-Mari kävi meillä, siitä en oo saanut päivitystä aikaiseksi aiemmin. Ajatuksena oli järjestää vähän enemmän ratsastajia samalle päivälle, mutta eipä niitä sitten ollutkaan. Syyt oli aika kehnoja - joten päätin, etten enää järkkäile / yritä järkkäillä hevosihmisiä innostumaan koulutuksista - kuljen itse minne mieli tekevi (ja rahat riittävi).  Noh, enivei, Tiina meni Reimalla ja Marjo Tuusalla estetunnin. Reima pääsi myös menemään vähän länkkää ja voi että oli taas niin ihanan näköstä menoa <3 Tunnin päätteeksi Tuusa sai hieronnan - ja heti oikea laukka ollut parempana. Meillä on myös vaihdettu heinä vähän "köyhempään", oli liikaa valkuaista... se myös osasyynä lihasjumeihin ja Reiman välillä löysähkönä ilmestyneeseen kakkaan.

Alla muutama kuva tyttöjen treeneistä.

Ei sitä ponnua kouluratsulla esteille ole, mutta mennään nyt yli kuitenkin...

Reima sensijaan lentääääääää :)

Vilttiä niskaan, ettei palele

Lopuksi hierontaa

PS: Tuusalla kävi tänään uusi tuttavuus vähän kuin koeratsastamassa.... innostui kovasti, joten ehkäpä saan liikutusapua tulevaisuudessa :)

Rentoa menoa Reiman ja Rasmuksen kanssa

Liian usein tämä blogi keskittyy vain Tuusaan ja hänen kanssaan treenaamiseen. Nyt vähän toisenlainen päivitys. 

Eilinen päivä vietettiin tallilla. Reiman kanssa käytiin heti aamusta narukävelyllä ja meillä oli myös Rasmus koiruli mukana. Mikäs sen mukavampaa, kun kävellä ilman kiirettä maailman kilteimmän koiran sekä hevosen kanssa. Reima kulki pää alhaalla ja örräsi, välillä pidettiin "tuumaustaukoja" ja tuijoteltiin vain kaukaisuuteen. Rasmuskin nousi tällöin penkan päälle tuijottelemaan <3 Vain leivät puuttuivat taskusta, niitä olisi ollut kiva välillä mutustella. On se uskomatonta, miten vähään Reima on tyytyväinen. Rakkautta ja ruokaa ja that´s it! Onnea on, että saan jakaa näitä hetkiä Reiman kanssa <3

Rasmus nalle eli tutummin Ahmu täyttää tänään 6-vuotta. Niin pitkään olen saanut pitää tämän ihanan pienen ja omapäisen apson itselläni <3 Toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä paljon! Rasmuksen luonteesta sen verran, että se on aika paljon Reiman kaltainen. Lenkkeily ja ruoka ja välillä vähän rapsutteluja niin tämä pieni mies pysyy onnellisena. 

RAKKAAT ONNITTELUT NALLE

Muutama kuvatus

 Kiirettä pukannut muuton ja vatsataudin kans viimeisen viikon ajalta, joten päivitykset jääneet. Laitan nopsaan muutaman kuvan ja palaan kirjoittamaan paremmalla ajalla.

Onnistuneen treenin jälkeen haliiiiiiiiiiiii <3

Vääntöä vääntöä ilman satulaa...

Vilja mukana kannustusjoukoissa <3

Lihasten rentoutusta

 Edelliseen päivitykseeni liittyen. LIHASJUMI!! Se syynä laukka ongelmiin aivan selvästi! Leena kopasi Tuusan viimeks, kun käytiin treenissä ja sillon oli oikealta puolelta jumissa. No, oli edelleen ja nyt on sitte viimenen viikko koitettu pehmitellä jumeja. Eli kunnon alkuverkat, paljon taivutteluja, väistöjä, löysällä ohjalla eteenalas. Kunnon loppuverkat. Venyttelyt, hierontaa arnica linimentin kanssa, loimitusta. Hankeen ei olla menty ollenkaan kylmillä lihaksilla ja tarkkana oloa, ettei lihakset pääse kylmettymään ulkona. Tulosta on alkanut tulla ja liikkuminen on parantunut. Tätä siis lisää =)

 Reiman kanssa mentiin yks päivä ilman varusteita kentällä ihan ex-tempore. Ruuna oli aivan rento ja örräsi oikein äänekkäästi :) Reimalla on tapana örrätä tyytyväisenä ja rentona ollessaan, kuten myös kakki- ja pissihommissa... Lisäks hän potkii mahan alle harjatessa, ei ole ähkyä ei, vaan ruunimus haluaa että kikuleista rapsutellaan =) Miten niin omalaatuisia tapoja??? =D

En löytänyt koneelta nyt hevosten hierontakuvia, mutta tässä yks aiheeseen sopiva muutaman vuoden takaa. Reiman selkä vetää myös helposti jumiin, äitini tekemä "selänlämmitin" huovutetusta villasta on tähän hyvä apu!

Laukkaprobleemaa

Miks hevonen laukkaa välillä tosi tosi pehmeästi ja pyörivästi ja yks kaks laukka on NIIIIN tahmasta, eteenpäin potkittavaa, TIPPUU jopa raville jos yhtään "jättää ratsastamatta" ???? Lihasjumia??

Ensin käytiin verkkailee (=kävelee) metsäpoluilla ja peltopolku käytiin aukaisemassa, jossa oli paljon lunta. Onko tämä ollut liian raskasta heti alkuun ennenkun on lämmenny kunnolla ja näkyy sitte laukassa?  Ravi oli hyvä ja kerkesin jo ajatella, että oisko nyt sen mahtis treenin vuoro, jolloin kaikki onnistuu kuin tanssi. Ei ollu vielä tällä kerralla, ei. Yritin saada laukkaa pyöriväksi ensin uralla vaatimatta sen kummempia, mutta sekään ei tällä kerralla auttanut. Takana yks vp, ja sitä ennen 2 rauhallista treeniä (rokotuksen vuoksi). Hevonen oli normaali oma itsensä (=PARAS=) ) eikä mitenkään väsyneen oloinen.

Kesällä Pelto-Ollilassa, ei näyttänyt olevan ongelmia laukan kanssa

Noh, tätä jäämme miettimään ja toivotaan, että ens kerralla paremmin. Mainittakoon, että jopa oma istunta tuntui aika-ajoin mukavalta.

Kommentoikaa ja auttakaa immeiset, jos tällä blogilla on ees ketään lukijoita? :D

**********************************************
Muuten, toissapäivänä sain taas kokea sitä ihanaa The Tunnetta, jota voisi jäädä loputtomiin fiilistelemään. Oltiin ruunien kanssa kentällä illalla ennen talliin menoa. Juoksuttelin siinä irtona poikia ja sitten aloin rapsuttelee ja pusii Reiskaa. Sain häneltä monia pitkiä huokauksia ja turvalla tökkäämisiä ja sitten Tuusakin tuli viereen ja laski päänsä minun olkapäälle ja puhalsi oikein lämpimästi. Tämän jälkeen tunnekuohuissa oli vielä pakko päästä Tuusan selkään, varusteita ei tietenkään ollut, joten menin sitten ilman niitä. Innostuin ottamaan pysähdyksiä pelkällä istunnalla ja hengityksellä ja tuusa T O I M I kuin ajatus! Muutenkin fiilis oli niin rento, kellään ei ollut mitään kiirettä minnekkään <3 Parhaita hetkiä koko harrastuksessa <3

Viime talvena otettu kuva, Tuusa oli ollut tällöin meillä vuoden <3

Iltapusut!

Hyppelöitä ja muuta mukavaa!

Jänskättää

 

 Nytpähän on takanapäin Tuusaponin ekat viralliset estereenit Marjon kans (ja ylipäätään kenenkään kans, ainakin täällä meillä ollessa)! Äippä toimi tällä kertaavirallisena huoltajana ja puomien nostelijana.Yllättävän mukavasti meni hyppelöiset, vaikka ajattelin että mikähän katastrofi siitä tuleekaan... :)

 Opettajana toimi siis Leena-Mari ja ryhmässä oli 5 eritasoista ratsastajaa. Eka tunnilla verkkailujen jälkeen alkoivat hyppämään 3 esteen jumppasarjaa (ristikko, pysty, pysty, välit 6m), Tuusalle erittäin vaikea vaikka estekorkeus minimaalinen. Aluksihan heppa ei oikein tajunnu mitä pitää tehä, ehkä tyyliin 1/3 hypyistä oli siedettäviä =)

 

HOPPP!

 Loppua kohden parani, heppa "imi" sarjalle ja ennen tunnin loppua hypyt olivat jo kivan näköisiä ja korkeuttakin päästiin vähän nostamaan (ja viimenen este oli okseri). Mainittakoon, että kotona esim. irtohypyissä Tuusa on vain juossut pikku hyppyjen läpi, estekoon noustessa 80cm ylöispäin ruuna on viitsinyt nostaa jalkojaan.

 Välillä oli hengähdys- ja ruokatauko niin hevosilla, kuin ihmisilläkin. Tuusa pääsi Seijan pihattokarsinaan mutustamaan omia heiniään. Lauman johtaja Edi meni heti tekemään tuttavuutta vieraan ruunan kanssa = syömään paremman makuisia heiniä. Tuusa tietysti ei sanonut tästä mitään, kaikkien kaveri kun on. Muuten, sai taas ihailla oman ratsun mahtavaa luonnetta! Käytös 10+ joka tilanteessa! <3

Pihattokarsinassa oli kiva hengähtää välillä

 Toisen tunnin alussa Tuusa oli parhaimmillaan ja Marjokin pääsi jo kivasti hyppyihin mukaan (viime estevalmennuksesta kuskillakin on aikaa reipas 10-vuotta). Tällöin hypättävänä oli 14m:n välillä olevat hypyt. Väliin 3-4 laukkaa. Toisena tehtävänä tällä tunnilla oli "kasilla" hyppääminen + maapuomi. Tässä vaiheessa hevonen alkoi olla jo väsynyt, täysin puhdasta ei enää jaksanut ja niimpä luovutimme tältä kertaa. Lopuksi hepat loppuverkattiin saman tehtävän tapaan, löysällä ohjalla ja maapuomien yli.

Tyytyväinen "äippähuoltaja"

 Treenilöiset olivat aika rankat hevoselle, jolla ei vielä hyppääminen ole tosiaankaan rutiinia. Enkä tiedä tuleekokaan siitä koskaan semmoista. No,  pääasia, että Marjo sai itselleen varmuutta treeneihin ja pääsevät kotona silloin tällöin hyppäämään. Hevoselle monipuolista treeniä, onneks Marjo on kiinnostunut vähän erilaisista jutuista kuin minä :)

 Mitäs muuta viime päivinä... Reiskalla olen mennyt muutaman kerran kentällä, mm. kengurulaukkaa =) Eläkeläinen kaipaisi pikkusen taivutteluja, oli nimittäin aika lapa eellä menevää sorttia. Täysin ymmärrettävää, kun itsellä ei ole aikaa liikuttaa kahta hevosta. Tiina kävi onneks su ratsimassa Reiskaa :) Hepat sai uudet kenkäset lauantaina, nyt on ne kauan kaivatut tilsakumit alla JEE!

 Nyt sitten suunnitteilla uusia koulutuksia ja facebookiin perustettiin "suomussalmen hevosharrastelijat" ryhmä - josko siellä saataisiin vähän paikallisia hevosharrastajia innostumaan yhteisestä toiminnasta - ettei kaikki vain omikseen harrastele. Tai mikäs siinä, välillä on kiva ihan rauhottua omikseen treenailemaan, mutta ite ainakin olen semmosta sorttia, että valvovan silmän alle on välillä päästävä =) Meijän tallille suunnitteilla koulu ja estetuntia ja itse ajatellu maaliskuussa mennä Kajaaniin kahen päivän T.

Oppia ikä kaikki!

Valmennusreissun virallinen valvoja

 Leena-Marin kouluvalkku takana ja olipahan reissu. Lähettiin mielestäni hyvissä ajoin liikkeelle. Matkalla eessä ajoi "mummoilija" pikku fiestallaan, jonka nopeus max 60km/h. Itellänikin ollut fiesta ensimmäisenä autona, joten tiedän että sillä pääsee pikkusen lujempaa! Oltas just ehitty perille, mutta sitten huomattiin että traikun yläluukku on jäätynyt kiinni! Ei muuta kuin lämpöpuhallinta ja sähköjohtoja etsimään.... Tässä vaiheessa muut jo aloittivat valmennuksen. Onneks tallilta löytyi tarvittavat välineet ja luukku saatiin auki. Muut tekivät jo loppuverkkaa, kun me Tuusan kans mentiin vasta alkuverkkaan. HÄVETTI! Onneks Leena-Marilla ei ollut mitään sovittua menoa tuntien jälkeen ja jäikin sitten pitämään minulle yksityistuntia. Takana siis 2 reipasta maastolenkkiä, joista muistona varsinkin oikealta jäykkä hevonen. Ei siis ikinä maastojen jälkeen kouluvalkkuun, vaikkakin teimme Marjon kanssa tosi huolella loppuverkat maaston jälkeen, niin siltikin näkyy vetävän jankkiin.

Tuusa odottaa kiltisti reeniin pääsyä

 Sisällöltään koulutus oli hyvä. Keskityimme käynti-laukka-käynti siirtymisiin ympyrällä. Nostot oli superit, Tuusa toimi kuin ajatus. Painon ja ihan pienen pohjeavun avulla laukka nousi ja pyöri hienosti! Käyntiin siirtymisen kanssa piti aluks tehä enemmän työtä (ei paljon siltikään), mutta sitten sekin meni jo kivasti. Nämä siis vasempaan kierrokseen. Oikea kierros oli sitten hankalampi jo käynnissäkin. Tuusa pälyili ulospäin, yritti kanttailla ja tulla pohjetta vastaan. Piti esim. väistättämällä taivuttaa heppaa haluttuun suuntaan ennenkuin rentoutui. Laukka nousi, mutta oli ihan ihmeellistä! Onneks Leena oli kattomassa ja ohjeistamassa. Otettiin siis välillä laukkaa vasemmalle ja koko kentällä, josko sillä sais hevosta vähän rennommaks ja mahdollisia lihasjumeja vertymään. Se toimi. Oikea laukka parani, mutta ei ollut vieläkään "normaali, pyörivä laukka". Siirtymisiä siis tähän oikeaan kierrokseen ei juuri tehty. Tuusa oli itsekin hieman ihmeissään, mutta yritti jälleen parhaansa ja olen tosi tosi tyytyväinen treeneihin. Oma istunta oli parantunut viime kerrasta huomattavasti, kädet pysyi nyt lähes kokoajan siellä missä pitääkin. Välillä vieläkin nojaan liikaa eteen tietyissä tilanteissa ja jännitän reisillä, mutta onneks itse tiedostan virheet ja voin muuttaa niitä tai ainakin yrittää =) Oikea kierros on minullekin hankala, joten nyt pitää alkaa treenata sitä oikein kunnolla ja keskittyneesti. Yhteenvetona yhteistyö hevosen kanssa on parantunut huomattavasti ja itsellä motivaatio vain nousee kehittyä lisää!

Matti myöhäiset

 Leena kopaisi Tuusan treenin jälkeen (on siis hevoshierojakin) ja syyt löytyi heti, oikea kankku ja selkälihas jumissa. Neuvoi minulle otteet, jotta voin kotona hieroa jumeja auki. No, seuraavana päivänä kevyt palauttelu ratsastus ilman satulaa, oik. laukka toimi paljon paremmin mitä edellisenä päivänä! Tuusa alkaa pöristä eli rentoutua laukassa hyvin ja kulkea oikein päin hetkittäin :) <3 Tänään ruunalla ollut vp ja tällä mamilla myös.

 Nyt muutamaksi päiväksi luvannut pakkasta ihan mukavasti, joten luvassa varmaan metsässä samoilua ilman satulaa. Sunnuntaiksi pitäis ilman lauhtua ja me lähetään Marjon ja ruunimuksen kanssa estevalkkuun! Minä kuvaajaksi ja Marjo selkään :) Vähän huippua!

Mitä siis taas opimme???? Ainakin, että.....

- Talvi haittaa harrastuksia, joten pidä aina KAASUTÖHÖ traikun mukana niin saat hevosen ulos sieltä (onneks tuusa ei välittäny mitään vaikka jouduimme vähän paukuttamaan ym. toimintaa ennen kuin ovet aukeni)

- Lähde ajoissa siis AJOISSA liikenteeseen, kun tiellä on muitakin liikkujia

- Älä vedä kovia maastotreenejä juuri ennen valmennusta

Vihdoin alkuverkkaan!

Lopussa kiitos seisoo :) Ja hikikin vielä tuli.

Tuusan intohimo; PONI!!! (niin kauan meni hyvin, kunnes Nette poniii antoi kirjaimellisesti turpaan)

Sunnuntaina kotiin tulon jälkeen teimme Viljan kanssa iltatallin. Neiti 7kk pääsi ekaa kertaa hevosen selkään. Todistusaineistoa alla.

Ensin tutustellaan näin pintapuolin...

Välillä haistellaan ja hoidetaan Justiina kissaa...

Sitten pikkuneidin päälle vähän heinää, ettei totuus unohtuisi =)

Sitten välillä äipän kanssa naapureita kattomaan....

Ja lopultakin oman hepan selkään!!

Reima papalla riitti ihmettelemistä että mikä ihmeen kersa siellä selässä on =)

Nyt on siis ratsittu!! =)